...vaan kumpi on kierompi, talo vai sen kasaaja :D

Kokonaiskuvassa se näyttää vielä ihan kivalle....

Mutta noista kuvista totuus valkenee... Täytyy kattoo et saisko noi jollain listoilla piiloon, vai tarviiko mun pistää toi talo jonnekin mistä sitä ei kukaan löydä. Kuitenkin mä oon tosi tyytyväinen lopputulokseen, vaikka se onkin vinkura ja vänkyrä. Mä ähelsin noita seiniä yli tunnin paikalleen, ja liimaa kului paljon. Hikiki tuli ja väsyttäis, mutta viel ei nukkumaan mennä ku jonkun tarvii siivota noi sotkut.

Ja on mulla muutenki tossa puurtamista, kun tarttee rapsii ylimääräset kuumaliimatipat pois kuleksimasta, kehitellä ulkoseiniin joku materiaali, laittaa toi parveke ja liimata katto. Kattoon mulla on hiomapaperia, semmosta tummanpunasta, niin ei edes tarvii maalata.

Mutta, jotain hyvääkin ja onnistumisen tunnetta! Eli noi listat, mun mielestä ne on kivat kun ne on mustat. Ja ovet onnistu yli odotusten, tai ainakin mun silmiin ne näyttää sopivilta. Ja lähikuva parhaasta onnistumisesta, eli ruokasalin seinä:

Tossa näkyy hyvin myös ovi. Tuo kuva on aikakauslehdestä, sopii niin hyvin siihen tunnelmaan, mitä tonne hain. Että loppuyhteenveto on tälle päivälle: Vaikka mä sohellan ja kohellan, niin joskus jotain onnistuu!